Markus Holopainen, professor of geoinformatics, tells how he has applied laser scanning in the Helsinki area.
Peltosirkku 99 prosenttia, räystäspääsky 85 prosenttia, haarapääsky 65 prosenttia, kiuru ja kottarainen 50 prosenttia, haapana, tukkasotka ja nokikana 30 prosenttia... Näin paljon näiden lintujen kannat ovat vähentyneet Suomessa 1980-luvun alusta. Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta kertoo, miksi näin on käynyt ja miten voimme pysäyttää suunnan.
Useista Venäjältä tuoduista löytökoirista on löytynyt viimeisen puolen vuoden aikana viimesijaisena pidetylle kolistiini-antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja. Vastustuskykyiset bakteerit voivat siirtyä koirasta ihmiseen ja aiheuttaa epidemioita ihmisten ja eläinten sairaaloissa.
Onnea väittelijölle! Tarkemmat tiedot väitöksistä löydät Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista. Väitöskirjat ovat luettavissa myös sähköisenä versiona e-thesis-palvelussa: http://ethesis.helsinki.fi/ Tiesithän, että väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille.
– Utvecklingen i Östersjön visar på hurdana utmaningar andra havsområden har framför sig, men kan också visa hur vi kan vända skadliga trender med hjälp av skyddsåtgärder, säger professor Kari Hyytiäinen.
“Developments in the Baltic Sea provide indications on what kinds of challenges can be expected in other marine regions and also show how damaging trends can be reversed through conservation,” says Professor Kari Hyytiäinen.
Villivihannesten aika on nyt! Kasvitieteen professori Jouko Rikkisen mukaan Suomen luonnossa kasvaa noin parisataa lajia – marjat ja maustekasvit mukaanlukien – jotka ovat syötäviä, tai joku osa niistä. Saman verran on myrkyllisiä ja haitallisia kasveja. Villivihannesten kanssa onkin toimittava kuten sienten kanssa: kannattaa kerätä vain lajeja, joita varmasti tuntee.
Loading…
