Facebook post by University of Helsinki

Alkuperäiskansat ovat ilmastokriisin eturintamassa. Arktisella alueella luonnon monimuotoisuus ja erilaisten kulttuurien elinvoimaisuus ovat jo muutosten kourissa ilmaston lämmetessä muuta maailmaa nopeammin. Yllättäen myös yhteiskunnan hankkeet ilmastonmuutoksen torjumiseksi voivat hankaloittaa elämää. Mitä voisimme oppia kansoilta, jotka ovat eläneet sopusoinnussa luonnon kanssa vuosisatoja? Kestävyystutkijat julkaisivat arktisen alueen strategiatyötä koskevan politiikkasuosituksen: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/arktisen-alueen-tulevaisuuden-keskiossa-alkuperaiskansat-paikallisyhteisot-ja-elonkirjo?utm_medium=social_owned&utm_source=facebook Kenellä on oikeus hyödyntää alkuperäiskansojen asuinalueiden luonnonvaroja? https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/kuinka-saamelaisten-oikeudet-toteutuvat?utm_medium=social_owned&utm_source=facebook Suomi ei ole vieläkään ratifioinut itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta, jonka YK:n alainen ILO laati vuonna 1989. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/alkuperaiskansojen-oikeuksia-poljetaan-yha-ja-tasavertaisuuteen-pitka-matka?utm_medium=social_owned&utm_source=facebook Alkuperäiskansat hyödyntävät yhteisönsä tietoa kestävyydestä: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/alkuperaiskansat-hyodyntavat-yhteisonsa-tietoa-kestavyydesta?utm_medium=social_owned&utm_source=facebook