Facebook post by University of Helsinki

Monet maatalouden päästöjä vähentävät toimet parantaisivat samalla omavaraisuuttamme. Biokaasun tuotannolla voidaan korvata osa maatilan fossiilisesta energiasta. Se parantaa tilan energiaomavaraisuutta ja kykyä sopeutua energian hinnan heilahteluihin. Palkokasvien ruoka- ja rehukäyttö on tärkeää maatilojen kannattavuudelle ja toiminta- ja huoltovarmuudelle. Typensitojina palkokasvit vähentävät riippuvuutta teollisista typpilannoitteista, joiden hinnat vaihtelevat rajusti. Kotimaisilla palkokasveilla voidaan myös korvata eläintuotannossa tuontirehuja, kuten soijaa. Samalla on mahdollista parantaa rehuomavaraisuutta sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja tuontirehujen mukana Itämeren yli tuotuja typpi- ja fosforivirtoja. Suomalainen maatalous on jo vuosia kamppaillut kannattavuuskriisissä. Samaan aikaan maanviljelijöitä vastuutetaan lisääntyvässä määrin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista. Ruoka yhdistää maatalouden, ympäristön, ravitsemuksen, terveyden, eläinten hyvinvoinnin, maaseudun elinkeinot sekä kaupan ja kehityspolitiikan, mutta näitä kaikkia tarkastellaan omina sektoreinaan. Tarvitaan kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä ruokapolitiikkaa.
“Maatalouden päästöt alas ja nopeasti” – miten ihmeessä se onnistuu? | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi

Maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentäminen on olennaisessa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisilla maatiloilla pystytään tekemään merkittäviä ilmastonmuutoksen hillintätoimia, jos maanviljelijöitä kannustetaan tietopohjaisen tukipolitiikan avulla, kirjoittaa Marjukka La...