Facebook post by University of Helsinki

200 miljoonaa vuotta sitten eläneet alkunisäkkäät muistuttivat monilta osin päästäistä. Tuore tutkimus valottaa alkunisäkkäiden pitkää ikää ja matelijamaista aineenvaihduntaa. Lue, kuinka fossiileja tutkitaan.
Alkunisäkkäiden fysiologiassa oli liskomaisia piirteitä | Helsingin yliopisto l.facebook.com

Tutkijat ovat selvittäneet kuvantamalla 200 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilihampaiden ja -luiden rakenteita, että alkunisäkkäiden aineenvaihdunta oli lähempänä vaihtolämpöisiä matelijoita kuin nykynisäkkäitä.