Facebook post by University of Helsinki

Päätöksenteko EU:ssa on monimutkaistunut, ja se on todennäköisesti kasvattanut lobbareiden valtaa, sanoo oikeustieteilijä Emilia Korkea-aho. Lobbaukseen liitetään julkisessa keskustelussa usein korruptio ja muita uhkakuvia. Monesti unohtuu, että lobbauksella on tarpeellinen rooli päättäjien informoinnissa. – Lobbauksen sääntely pakollisen rekisterin avulla, joka ulottuisi myös neuvostoon ja EU:n virastoihin, olisi selkeä edistysaskel, Korkea-aho sanoo.
Lobbaus EU:ssa on tarpeellista, mutta se voisi olla läpinäkyvämpää | Helsingin yliopisto helsinki.fi

Päätöksenteon monimutkaistuminen on kasvattanut lobbareiden valtaa. Lobbaukseen liittyviä ennakkoluuloja voitaisiin tutkija Emilia Korkea-ahon mielestä hälventää avoimuutta edistävän sääntelyn kautta.