University of Helsinki posted on Facebook

Tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa nuorten koulutusvalinnat ovat Euroopan unionin sukupuolittuneimmat. Myös perheen vaikutus koulupolkuun on suuri. Hankalinta peruskoulun jälkeisistä opinnoista päättäminen on niille nuorille, joilta puuttuu koulun ulkopuolinen tuki, luotettava aikuinen, jonka kanssa pohtia vaihtoehtoja. Mitä peruskoulu voi tehdä tukeakseen nuoria opiskelun nivelkohdassa?

Tiedekulma posted on Facebook

Mitä kaikkea on osattava peruskoulun jälkeen? Mitä perinteisiä oppiainejakoja ylittävällä ilmiöpohjaisella oppimisella voidaan saada aikaan? Miten oppilas löytää vahvuutensa ja lahjakkuutensa? Peruskoulun tulevaisuudesta torstaina 22.10. klo 16.30 Tiedekulma Aleksilla keskustelevat yliopistonlehtori Jari Salminen, professori Leena Krokfors ja tohtorikoulutettava Kaisa Vuorinen, juontajana toimittaja Leena Mattila. #tulevaisuudenoppiminen

University of Helsinki posted on Facebook

Suomessa jopa joka viides mies on vielä kolmekymmentävuotiaana vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Koulutus on keino ehkäistä syrjäytymistä, ja siihen pitää panostaa talouden trendeistä riippumatta, kirjoittaa rehtori Jari Niemelä.

University of Helsinki posted on Facebook

Päivähoidossa kodin ulkopuolella ovat menestyvät koulussa paremmin kuin ne, jotka siirtyvät suoraan kotihoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle, kertoo tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1987 syntyneiden koulumenestystä.

Tiedekulma posted on Facebook

Tiedekulmassa viime torstaina järjestetty Peruskoulun suuri kysymys -keskustelu löytyy nyt myös videotallenteena. #tulevaisuudenoppiminen

University of Helsinki posted on Facebook

Kun Viikin normaalikoulun yläluokkien rehtori Soili Mynttinen jäi eläkkeelle, hän halusi lahjoittaa mahdolliset muistamiset peruskoululaisille jaettaviin tsempparistipendeihin. Mynttinen on aina arvostanut yrittämistä ja nähnyt monia oppilaita, joita heidän onnistumisensa huomaaminen ja kiittäminen on kannustanut. Stipendit ovatkin tuoneet paljon iloa niin Mynttiselle kuin oppilaillekin.

University of Helsinki posted on Facebook

Suomessa on noin 10 000 vaativaa, erityistä tukea tarvitsevaa peruskoululaista. Kunnilla on velvollisuus järjestää laadukas opetus myös heille, mutta tällä hetkellä tilanne vaihtelee eri kunnissa paljon. ”Resursseja ei ole riittävästi, opettajien osaaminen ei riitä, eivätkä he saa riittävästi tukea”, sanoo erityispedagogiikan yliopistonlehtori Elina Kontu Helsingin yliopistosta. Puutetta paikkaamaan on perustettu VIP-verkosto.

University of Helsinki posted on Facebook

Älykäs urheilupohjallinen UrPo, ruokahävikkiä torjuva puhelinsovellus, käsiä tahrimaton geelikampa, polkupyörän led-valaisinjärjestelmä — mistä näitä tuotteita oikein tulee? Peruskouluista, jonne tutkijat lähtivät kannustamaan oppilaita keksijäntielle.

University of Helsinki posted on Facebook

Nuoruuden sairaus voi johtaa matalaan koulutukseen. Terveysongelmista kärsineet ovat 21-vuotiaana lähes puolet vertaisiaan todennäköisemmin pelkän peruskoulututkinnon varassa.

University of Helsinki posted on Facebook

25 vuoden aikana puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu. Kattavaa selvitystä säästöistä ei ole tehty. Tutkijat Jari Salminen ja Venla Bernelius muistuttavat, että koulun lakkauttamispäätöstä tehtäessä tulisi ottaa muitakin asioita huomioon kuin säästöt. Koulut ovat merkityksellisiä yhteisöilleen, lakkautukset voivat kiihdyttää maaltapakoa entisestään ja pitkät koulumatkat eivät välttämättä ole koululaisen etu. – Säästöt korostuvat argumenteissa nyt liikaa. Excelit ja numerot saa näyttämään siltä, miltä haluaa. Kannattaa myös kysyä, millaisia kulueriä talouslaskelmissa ei oteta huomioon, Salminen sanoo tänään ilmestyneessä Yliopisto-lehdessä.