
Lue, miten Suomeen syntyi maailman paras ymmärrys ilmakehän aerosolihiukkasista – ei sattumalta! #ilmakehä #tiede #tutkimus #ilmastonmuutos
Lue, miten Suomeen syntyi maailman paras ymmärrys ilmakehän aerosolihiukkasista – ei sattumalta! #ilmakehä #tiede #tutkimus #ilmastonmuutos
Yliopiston #uudetprofessorit juhlaluennoilla on alkamassa historiallinen setti: kolme matematiikan professoria peräjälkeen. Ensimmäisenä Jani Lukkarinen, joka esittelee #ilmakehä n muutoksiin preutuvia malleja. Professoreja esittelemässä dekaani @kai_nordlund. #wearehelsinkiuni
Jouni Räisänen (HY/INAR) alustaa MAOLin syyskoulutuspäivillä Rovaniemellä aiheenaan ilmastomallit. Nyt on kiinnostavaa asiaa! @KumpulaScience #wearehelsinkiuni #sää #ilmakehätiede #inar
Viime torstain 28.3. Kotilappi-lehdessä oli juttua tutkimusaseman talvesta. #värriö #helsinkiedu #smear #ilmakehätutkimus
Loistava kirjalahja hänelle, joka on kiinnostunut revontulista. 🎁😍 Tämän oppaan avulla onnistuu havaitsemaan revontulia jopa Etelä-Suomessa a…
Tämän kirjan avulla onnistut havaitsemaan ja tunnistamaan revontulia, jopa Etelä-Suomessa! 😍 Kirja on suomalaisten avaruusammattilaisten ja r…
SWIPE:A FÖR DEL TVÅ⬅️ Mikael Ehn var år 2018 med på Highly Cited Researcher lista över världens mest citerade forskare inom sitt forskningsom…
Ilmakehätieteet upeasti sijalle 11 arvostetussa Shanghai-rankingissa! 🎉 @INAR_fin Hienoja sijoituksia myös muista luonnontieteistä: maantiede sijalla 51-75 ja matematiikka sijalla 76-100. #WeAreHelsinkiUni #ranking #GRAS #ARWU https://t.co/2dk8lFH2ID
Ilmakehätieteet sijalla 11, ekologia 27. + maatalous ja farmasia 50 joukossa. @HelsinkiUni sai hienoja tuloksia tieteenalojen Shanghai-rankingissa https://t.co/2QsgnUleMW #ranking #HelsinkiSustainability #WeareHelsinkiUni 🤔Mikä yliopistoranking - Infoa ➡️ https://t.co/nUizJJBPrT https://t.co/lgad1RkQ8u
Ilmakehätutkija Markku Kulmalalle Wihurin kansainvälinen palkinto 2017 https://t.co/KpPA9wawRL #HelsinkiUniWinners
Ilmakehään satavat hiukkaset vaikuttavat signaaleihin, jatkossa riski esim. itsekseen ajaville autoille? @MinnaPalmroth #wearehelsinkiuni
Ilmakehätutkija Mikko Sipilä @sipimikko sai kaksi miljoonaa euroa pienhiukkastutkimukseen #ERC10yrs @ERC_Research https://t.co/rWy2L2TAke
Mitä jos maailman megaciteissä toimisi reaaliaikainen ilmanlaadun seuranta? Pekingin pilotin taustalla @helsinkiuni ilmakehä- ja datatieteen huippututkimus #HelsinkiData #HelsinkiSustainability #ThinkOpen https://t.co/Hsxnac9pzo
Mitä jos maailman megaciteissä toimisi reaaliaikainen ilmanlaadun seuranta? Pekingin pilotin taustalla @helsinkiuni ilmakehä- ja datatieteen huippututkimus #HelsinkiData #HelsinkiSustainability #ThinkOpen https://t.co/Hsxnac9pzo
Nyt selvisi, miten merissä oleva jodi muuntuu pienhiukkasiksi ilmassa #ilmasto #tutkimus #ilmakehä https://t.co/NVUYuzPgoy
Markku Kulmala @KumpulaScience #helsinkiuni akatemiaprofessoriksi kolmatta kertaa. Onneksi olkoon! https://t.co/LWJlQJ1Kmi #ilmakehä #tiede
#tutkijatlinnassa 1: Akateemikko Markku Kulmala. @MarkkuKulmala1 on maailman viitatuin geotieteilijä. Hän tekee uraauurtavaa tutkimusta ilmakehän pienhiukkasista sekä ilmakehän ja metsän vuorovaikutuksesta. #WeAreHelsinkiUni @INAR_fin #linnanjuhlat https://t.co/nwd4GgKxhx
Tietojenkäsittelytieteen tutkija Alexandru Tomescu ja ilmakehätieteiden tutkija Federico Bianchi ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvoston ERC Starting Grant -rahoituksen. Merkittävän viisivuotisen rahoituksen avulla Helsingin yliopiston tutkijat tutkivat entistä tarkempaa reaalimaailman ongelmien laskennallista mallintamista ja ilmakehän pienhiukkasten ilmastovaikutuksia. Onnea!
”Mistä ilmastonmuutos johtuu?” @MarkusPiha: ”Jos ilmakehään päästetään paljon erilaisia kaasuja, niin lämpöä tulee auringosta voimakkaammin ilmakehään eikä se myöskään poistu niin helposti.” #Lastentiedekysymykset #Tiedekulma
18 Helsingin yliopiston tutkijaa on maailman siteeratuimpien listalla. Tieteenaloista erityisesti ilmakehätutkimus menestyi: Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) työskentelee viisi prosenttia geotieteiden siteeratuimmista tutkijoista maailmassa. Highly Cited Researchers -listauksessa mitattiin viittauksia tutkijoiden artikkeleihin kymmenen vuoden ajanjakson aikana 2006–2016. Edellisessä listauksessa HY:n tutkijoita oli kymmenen.
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvitaan tutkimustietoa ja ymmärrystä siitä, mitä maan pinnalla, ilmakehässä ja koko planeettamme ekosysteemissä tapahtuu. Helsingin yliopisto on ilmastotutkimuksen pioneeri ja yksi johtavista tutkimustahoista koko maailmassa. Ilmakehätieteen huippuyksikkö on akateemikko Markku Kulmalan johdolla verkostoitunut ympäri maailmaa ja löytänyt uusia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Olemme rakentaneet maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin ja meillä on maailman pisimmät pienhiukkastutkimuksen aikasarjat. Ilmastotutkimus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Onnistuaksemme tavoitteessamme tarvitsemme myös sinun apuasi. Lahjoita tieteelle ja koko ihmiskunnan tulevaisuudelle.
Saksalainen tutkimuslaiva Polarstern aloittaa pian jäisen matkansa yli pohjoisnavan. Vuoden aikana laivalla työskentelee yhteensä 600 tutkijaa. Helsingin yliopiston neljä tutkijaa analysoivat arktista ilmakehää ja siinä tapahtuvia prosesseja kuten pienhiukkasten muodostumista. Polarsternillä kerättävät havainnot auttavat mallintamaan ilmastonmuutosta tarkemmin.
Neljä tutkijaamme osallistuu historialliseen hankkeeseen tutkimusjäänmurtaja #Polarstern:illa. @INAR_fin-tutkijat analysoivat arktista ilmakehää, jotta voisimme mallintaa ilmastonmuutosta tarkemmin. #HelsinkiSustainability #ilmastonmuutos @PolarYear https://t.co/a1wxiNw5W9
Neljä tutkijaamme osallistuu historialliseen hankkeeseen tutkimusjäänmurtaja #Polarstern:illa. @INAR_fin-tutkijat analysoivat arktista ilmakehää, jotta voisimme mallintamaa ilmastonmuutosta tarkemmin. #HelsinkiSustainability #ilmastonmuutos @PolarYear https://t.co/a1wxiNw5W9
Inspiroidutko huokailevista mittauskammioista tai ristelevistä johdoista lumoavassa luonnonmetsässä? 1200 eri asiasta, joita ilmakehästä, soista ja järvestä mitataan? Hae @HyytialaHY:n teiteilijaresidenssiin! #HelsinkiSustainability @INAR_fin @helsinkiuni https://t.co/Iv6lPXXezx
EU-rahoitusta ilmakehän pienhiukkasten tutkimukselle ja reaalimaailman ongelmien mallintamiseen laskennallisin menetelmin! @ERC_Research rahoittaa @AlexTomescu0:n ja @AtmosFede:n tutkimusta! #WeAreHelsinkiUni #tutkimusrahoitus #EUfunded https://t.co/ffTiFGqPzZ
Kaksi ERC Starting Grant -rahoitusta Kumpulaan! 🏆🏆 Paljon onnea reaalimaailman ongelmia mallintava Alexandru Tomescu ja ilmakehän pienhiukkasten ilmastovaikutuksia tutkiva Federico Bianchi! @AlexTomescu0 @AtmosFede #helsinkiuniwinners #HelsinkiData https://t.co/6X302ElfQJ
Kaksi ERC Starting Grant -rahoitusta Kumpulaan! 🏆🏆 Paljon onnea reaalimaailman ongelmia mallintava Alexandru Tomescu ja ilmakehän pienhiukkasten ilmastovaikutuksia tutkiva Federico Bianchi! @AlexTomescu0 @AtmosFede #helsinkiuniwinners #HelsinkiData https://t.co/6X302ElfQJ
Prof. @MarkkuKanninen @helsinkiuni #mmtdk tänään @yleareena (56.23): Pelkästään puita istuttamalla ei torjuta ilmastonmuutosta. 1) voimakas päästöjen vähennys => 2) #CO2:ta pois ilmakehästä esimerkiksi metsittämällä https://t.co/iq4ePwWDCX #helsinkisustainability #ilmastonmuutos
Soilla on tärkeä rooli ilmakehän hiilenkierrossa. Ne voivat kompensoida ihmisen aiheuttamaa hiilidioksidipitoisuuden kasvua. "Suot olisi hyvä jättää rauhaan", toteaa tutkija Minna Väliranta. #HelsinkiSustainability #suot #ilmastonmuutos @UniEastFinland https://t.co/p1YiXl5Byo
Hiiltä on varastossa maankuoressa, kasvillisuudessa, merissä ja ilmakehässä. Hiilen kierto varastojen välillä ratkaisee hyvin pitkälti sen, miten ilmasto käyttäytyy. Yksinkertaistettuna ilmastonmuutoksessa onkin kyse siitä, että hiiltä on väärässä paikassa. Millä tavoilla hiiltä voi sitoa? Tutkijat hakevat kokonaiskuvaa.
lmakehätieteet @helsinkuni @KumpulaScience rokkaa taas ranking-listoilla. 💪 Sijoitus 11 maailmassa on *todella* kova. Hyvä duuni @INAR_fin ja muut ilmakehätieteilijät! 💙 Ensi vuonna top kymppiin? #wearehelsinkiuni #ranking #ARWU #GRAS #HelsinkiSustainability https://t.co/yXMSiEoeon
Helsinkiin on tulossa useita tiedeaiheisia muraaleja, jotka taiteilijat ja ilmakehätutkijat suunnittelevat yhdessä. Työt visualisoivat ilmastonmuutosta. "Kyse ei ole taideprojektista vaan siitä, kuinka keskustella ilmastonmuutoksesta tavalla, joka on vaikutusta", sanoo projektin ideoinut tohtorikoulutettava Stephany Mazon.
Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Ilmakehätieteiden keskuksen @INAR_fin tutkijat päättivät muuntaa tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. #HelsinkiSustainability #katutaide #tiede https://t.co/tgx5PL20Ej
Hyvää maailman ympäristöpäivää! Sitä on vietetty vuodesta 1972 ja ilmastonmuutoksen edetessä se on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Sään ääri-ilmiöt, jäätiköiden sulamisen ja ilman laadun heikkeneminen vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Synkkyyteen vaipuminen ei kuitenkaan kannata: ahdistuksen tunteita on hyvä oppia käsittelemään ja tiedekin tarjoaa koko ajan uusia välineitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ympäristöahdistuksen terapiailta purkaa huolia ihmistieteilijöiden ja ilmastoasiantuntijoiden kanssa. Edelleen ajankohtaisella tallenteella keskustelevat ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori, ilmakehätieteiden professori Timo Vesala, historian tutkija Tero Toivanen ja geologi Maija Heikkilä. Tapahtuman juonsi Yliopisto-lehden toimittaja Mikko Pelttari.
Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, ilmanlaatu. Siinä muutamia suuria kysymyksiä, joiden parissa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ahkeroi. Tietoa eri ympäristöjen muutoksista kertyy yhteensä kahdeksalta SMEAR-tutkimusasemalta Suomesta, Virosta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Asemilta on saatu aineistoa muun muassa maailman viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuvan Markku Kulmalan aerosolitutkimuksia varten. Niiden ansiosta nyt ymmärretään, miten suuri merkitys aerosolihiukkasilla on ekosysteemeissä ja ilmastonmuutoksessa.
Maa-aines varastoi tuplasti hiiltä planeetan kasveihin ja ilmakehään verrattuna, joten sen kunto on iso ilmastokysymys. Maatilan isäntä ja tutkija Tuomas Mattila ei mittaakaan työnsä onnistumista pelkästään viljakiloilla vaan miettii myös lajien monimuotoisuutta ja seuraavaa viljelijäpolvea. Mattila on mukana pohtimassa, miten ilmastoviisaaseen ruuantuotantoon päästään Tiedekulman Uusi maatalous -tapahtumassa tiistaina 26.3. kello 17. Osallistu tapahtumaan paikan päällä, seuraa livenä netissä tai katso tallenteena.
Maapallo on lämmennyt esiteollisesta ajasta yhden asteen, ainut järkeenkäyvä selitys on hiilidioksidi ilmakehässä ja sille ainut järkevä selitys on ihmisen toiminta. Mutta kyllähän te tämän jo tiesitte! #Tiedekulma #SiksiTiede #HopeForGlobe
”We only have one earth”. Upea henkilöstön tekemä taideteos Ilmakehätieteiden keskuksen seinällä @KumpulaScience @helsinkiuni #wearehelsinkiuni
Anneli Pauli uudeksi työelämäprofessoriksi ilmakehätieteisiin. #INAR, #HY, #Helsinkiuni
”Noki lämmittää ilmakehää. Mittaaminen on arktisella alueella tärkeää”, sanoo aihepiiristä Nature Sciencessa julkaiseva professori Tuukka Petäjä Helsingin yliopiston Värriön SMEAR 1 mittausasemalla. #tutkimus #yliopistot #wearehelsinkiuni
Helsingin yliopisto on koko Suomen yliopisto! Yksi pohjoisista toimipisteistä on Värriön tutkimusasema Savukosken ja Sallan rajalla. Kokeellisen ilmakehätieteen professori Tuukka Petäjä parantaa maailmaa tieteen keinoin. #siksitiede #wearehelsinkiuni
18 @helsinkiuni tutkijaa sijoittui maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon. Erityisesti ilmakehätieteilijöiden artikkeleihin viitataan ahkerasti. Listalla mm. @JonathanInFinl,@samrip, @turms ja @MarkkuKulmala1. #HighlyCited2018 #HelsinkiData https://t.co/gh6R52TWhY
18 @helsinkiuni tutkijaa sijoittui maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon. Erityisesti ilmakehätieteilijöiden artikkeleihin viitataan ahkerasti. Listalla mm. @JonathanInFinl,@samrip, @turms ja @MarkkuKulmala1. #HighlyCited2018 #HelsinkiData https://t.co/gh6R52TWhY