Helsinki University
@helsinkiuni
Lue, miten Suomeen syntyi maailman paras ymmärrys ilmakehän aerosolihiukkasista – ei sattumalta! #ilmakehä #tiede #tutkimus #ilmastonmuutos
Search articles
44 search results for: ilmakehä
Faculty of Science
@KumpulaScience
Yliopiston #uudetprofessorit juhlaluennoilla on alkamassa historiallinen setti: kolme matematiikan professoria peräjälkeen. Ensimmäisenä Jani Lukkarinen, joka esittelee #ilmakehä n muutoksiin preutuvia malleja. Professoreja esittelemässä dekaani @kai_nordlund. #wearehelsinkiuni
Väri-hanke
@Vari_hanke
Viime torstain 28.3. Kotilappi-lehdessä oli juttua tutkimusaseman talvesta. #värriö #helsinkiedu #smear #ilmakehätutkimus
intokustannus
@intokustannus
Loistava kirjalahja hänelle, joka on kiinnostunut revontulista. 🎁😍 Tämän oppaan avulla onnistuu havaitsemaan revontulia jopa Etelä-Suomessa a…
intokustannus
@intokustannus
Tämän kirjan avulla onnistut havaitsemaan ja tunnistamaan revontulia, jopa Etelä-Suomessa! 😍 Kirja on suomalaisten avaruusammattilaisten ja r…
unipasvenska
@unipasvenska
SWIPE:A FÖR DEL TVÅ⬅️ Mikael Ehn var år 2018 med på Highly Cited Researcher lista över världens mest citerade forskare inom sitt forskningsom…
Helsinki University
@helsinkiuni
Ilmakehätutkija Markku Kulmalalle Wihurin kansainvälinen palkinto 2017 https://t.co/KpPA9wawRL #HelsinkiUniWinners
Tiina Palomäki
@TiinaPalomki
Ilmakehään satavat hiukkaset vaikuttavat signaaleihin, jatkossa riski esim. itsekseen ajaville autoille? @MinnaPalmroth #wearehelsinkiuni
Helsinki University
@helsinkiuni
Ilmakehätutkija Mikko Sipilä @sipimikko sai kaksi miljoonaa euroa pienhiukkastutkimukseen #ERC10yrs @ERC_Research https://t.co/rWy2L2TAke
Susanna Rautio
@susar
Mitä jos maailman megaciteissä toimisi reaaliaikainen ilmanlaadun seuranta? Pekingin pilotin taustalla @helsinkiuni ilmakehä- ja datatieteen huippututkimus #HelsinkiData #HelsinkiSustainability #ThinkOpen https://t.co/Hsxnac9pzo
Susanna Rautio
@susar
Mitä jos maailman megaciteissä toimisi reaaliaikainen ilmanlaadun seuranta? Pekingin pilotin taustalla @helsinkiuni ilmakehä- ja datatieteen huippututkimus #HelsinkiData #HelsinkiSustainability #ThinkOpen https://t.co/Hsxnac9pzo
Helsinki University
@helsinkiuni
Nyt selvisi, miten merissä oleva jodi muuntuu pienhiukkasiksi ilmassa #ilmasto #tutkimus #ilmakehä https://t.co/NVUYuzPgoy
MMeriläinen-Tenhu
@MinnaMeriTenhu
Markku Kulmala @KumpulaScience #helsinkiuni akatemiaprofessoriksi kolmatta kertaa. Onneksi olkoon! https://t.co/LWJlQJ1Kmi #ilmakehä #tiede
Tiedekulma
@tiedekulma
”Mistä ilmastonmuutos johtuu?” @MarkusPiha: ”Jos ilmakehään päästetään paljon erilaisia kaasuja, niin lämpöä tulee auringosta voimakkaammin ilmakehään eikä se myöskään poistu niin helposti.” #Lastentiedekysymykset #Tiedekulma
University of Helsinki
18 Helsingin yliopiston tutkijaa on maailman siteeratuimpien listalla. Tieteenaloista erityisesti ilmakehätutkimus menestyi: Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) työskentelee viisi prosenttia geotieteiden siteeratuimmista tutkijoista maailmassa. Highly Cited Researchers -listauksessa mitattiin viittauksia tutkijoiden artikkeleihin kymmenen vuoden ajanjakson aikana 2006–2016. Edellisessä listauksessa HY:n tutkijoita oli kymmenen.
University of Helsinki
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvitaan tutkimustietoa ja ymmärrystä siitä, mitä maan pinnalla, ilmakehässä ja koko planeettamme ekosysteemissä tapahtuu. Helsingin yliopisto on ilmastotutkimuksen pioneeri ja yksi johtavista tutkimustahoista koko maailmassa. Ilmakehätieteen huippuyksikkö on akateemikko Markku Kulmalan johdolla verkostoitunut ympäri maailmaa ja löytänyt uusia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Olemme rakentaneet maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin ja meillä on maailman pisimmät pienhiukkastutkimuksen aikasarjat. Ilmastotutkimus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Onnistuaksemme tavoitteessamme tarvitsemme myös sinun apuasi. Lahjoita tieteelle ja koko ihmiskunnan tulevaisuudelle.
University of Helsinki
Hyvää maailman ympäristöpäivää! Sitä on vietetty vuodesta 1972 ja ilmastonmuutoksen edetessä se on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Sään ääri-ilmiöt, jäätiköiden sulamisen ja ilman laadun heikkeneminen vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Synkkyyteen vaipuminen ei kuitenkaan kannata: ahdistuksen tunteita on hyvä oppia käsittelemään ja tiedekin tarjoaa koko ajan uusia välineitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ympäristöahdistuksen terapiailta purkaa huolia ihmistieteilijöiden ja ilmastoasiantuntijoiden kanssa. Edelleen ajankohtaisella tallenteella keskustelevat ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori, ilmakehätieteiden professori Timo Vesala, historian tutkija Tero Toivanen ja geologi Maija Heikkilä. Tapahtuman juonsi Yliopisto-lehden toimittaja Mikko Pelttari.
University of Helsinki
Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, ilmanlaatu. Siinä muutamia suuria kysymyksiä, joiden parissa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ahkeroi. Tietoa eri ympäristöjen muutoksista kertyy yhteensä kahdeksalta SMEAR-tutkimusasemalta Suomesta, Virosta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Asemilta on saatu aineistoa muun muassa maailman viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuvan Markku Kulmalan aerosolitutkimuksia varten. Niiden ansiosta nyt ymmärretään, miten suuri merkitys aerosolihiukkasilla on ekosysteemeissä ja ilmastonmuutoksessa.
University of Helsinki
Maa-aines varastoi tuplasti hiiltä planeetan kasveihin ja ilmakehään verrattuna, joten sen kunto on iso ilmastokysymys. Maatilan isäntä ja tutkija Tuomas Mattila ei mittaakaan työnsä onnistumista pelkästään viljakiloilla vaan miettii myös lajien monimuotoisuutta ja seuraavaa viljelijäpolvea. Mattila on mukana pohtimassa, miten ilmastoviisaaseen ruuantuotantoon päästään Tiedekulman Uusi maatalous -tapahtumassa tiistaina 26.3. kello 17. Osallistu tapahtumaan paikan päällä, seuraa livenä netissä tai katso tallenteena.
Sanna Hellström 🇫🇮🏳️🌈🇪🇺🌍
@SannaHellstrom
Maapallo on lämmennyt esiteollisesta ajasta yhden asteen, ainut järkeenkäyvä selitys on hiilidioksidi ilmakehässä ja sille ainut järkevä selitys on ihmisen toiminta. Mutta kyllähän te tämän jo tiesitte! #Tiedekulma #SiksiTiede #HopeForGlobe
Tiina Kärki
@karkitiina
”We only have one earth”. Upea henkilöstön tekemä taideteos Ilmakehätieteiden keskuksen seinällä @KumpulaScience @helsinkiuni #wearehelsinkiuni
Pirjo Hiidenmaa
@PHiidenmaa
Anneli Pauli uudeksi työelämäprofessoriksi ilmakehätieteisiin. #INAR, #HY, #Helsinkiuni
Hanna Snellman
@HannaSnellman
”Noki lämmittää ilmakehää. Mittaaminen on arktisella alueella tärkeää”, sanoo aihepiiristä Nature Sciencessa julkaiseva professori Tuukka Petäjä Helsingin yliopiston Värriön SMEAR 1 mittausasemalla. #tutkimus #yliopistot #wearehelsinkiuni
Hanna Snellman
@HannaSnellman
Helsingin yliopisto on koko Suomen yliopisto! Yksi pohjoisista toimipisteistä on Värriön tutkimusasema Savukosken ja Sallan rajalla. Kokeellisen ilmakehätieteen professori Tuukka Petäjä parantaa maailmaa tieteen keinoin. #siksitiede #wearehelsinkiuni
Faculty of Science
@KumpulaScience
18 @helsinkiuni tutkijaa sijoittui maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon. Erityisesti ilmakehätieteilijöiden artikkeleihin viitataan ahkerasti. Listalla mm. @JonathanInFinl,@samrip, @turms ja @MarkkuKulmala1. #HighlyCited2018 #HelsinkiData https://t.co/gh6R52TWhY
Faculty of Science
@KumpulaScience
18 @helsinkiuni tutkijaa sijoittui maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon. Erityisesti ilmakehätieteilijöiden artikkeleihin viitataan ahkerasti. Listalla mm. @JonathanInFinl,@samrip, @turms ja @MarkkuKulmala1. #HighlyCited2018 #HelsinkiData https://t.co/gh6R52TWhY
Suvi Reijonen
@SuviReijonen
Huomenna on Lapsi mukaan töihin -päivä. Työnantajani @helsinkiuni on mukana. Lapset saavat mm kysyä ilmakehätutkijalta myrskyistä, kurkistaa kiven sisään ja tutkia tulivuorten jäänteitä. Lisäksi on eläinjumppaa. Olispa itsekin lapsi! #wearehelsinkiuni #LMTpäivä
University of Helsinki
Miten tutkijat luovat kokonaiskuvaa planeetan ilmastosta ja sen muutoksista? Vastaus on ilmastomallinnus. CMIP on kansainvälinen ilmastomallinnushanke, joka kokoaa tietoa muun muassa ilmakehän kaasupitoisuudesta, kasvillisuuden muutoksista, merivirroista ja pienhiukkasista ja niiden vaikutuksista toisiinsa. Ilmastomallien takana on useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, satoja tutkijoita ja vuosien työ.
University of Helsinki
@helsinkiuni
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitsemme tutkimustietoon perustuvaa ymmärrystä siitä, mitä maan pinnalla, ilmakehässä ja ekosysteemissä tapahtuu. Onnistuaksemme tavoitteessamme tarvitsemme myös sinun apuasi. Lahjoita tieteelle ja koko ihmiskunnalle. https://t.co/c1cVQA2ea1
University of Helsinki
Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto 2018 myönnettiin keskiviikkona metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäckille. Bäck tutkii pohjoisten metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hän etsii tutkimusryhmineen vastausta kysymykseen miten metsämme viilentävät ilmastoa tuottaessaan haihtuvia höyryjä, jotka osallistuvat pilvien syntyprosesseihin. Vuonna 2017 Bäck toimi Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön EASACin monivuotisen ja monitieteisen hankkeen päätutkijana ja johtajana. Hankkeen lopputuloksena julkaistiin yleistajuinen ja avoimesti saatavilla oleva raportti Multi-functionality and Sustainability in the European Union's Forests.
University of Helsinki
Maa-aines varastoi tuplasti hiiltä planeetan kasveihin ja ilmakehään verrattuna, joten sen kunto on iso ilmastokysymys. Kilpiän tilalla ei ole tarkoitus tuottaa maksimaalista määrää rehuohraa vaan tehdä merkityksellistä työtä, sanoo tilan isäntä ja tutkija Tuomas Mattila.
University of Helsinki
@helsinkiuni
Maa-aines varastoi tuplasti hiiltä planeetan kasveihin ja ilmakehään verrattuna, joten sen kunto on iso ilmastokysymys. Viljely voi olla osa ongelmien ratkaisua, sanoo maanviljelijä ja tutkija @TuomasJMattila https://t.co/QOxUG41o3S #HelsinkiSustainability #ilmasto
University of Helsinki
Helsingin yliopisto on maailman sadan parhaan yliopiston joukossa 18 eri alalla. Parhaat tulokset yliopisto sai ilmakehätieteissä ja ekologiassa, joissa se on sijoilla 15 ja 17. 🙌
University of Helsinki
Ilmastonmuutos ponnahtaa sääkeskusteluun usein silloin, kun säässä tapahtuu jotain, minkä ihmiset kokevat erikoiseksi. Ilmakehätieteiden keskuksen tutkija Jouni Räisänen muistuttaa, että mikään yksittäinen sään ilmiö ei vielä kerro sitä, että olisimme astuneet jonkin kriittisen rajan yli. – Ilmastonmuutos on hitaasti ja tasaisesti etenevä ilmiö, jonka voi tiivistää neljään sanaan: yleensä on keskimääräistä lämpimämpää.
Faculty of Science
@KumpulaScience
#Sodankylä Mitkä tekijät vaikuttavat kasvihuonekaasujen vaihtoon veden ja ilmakehän välillä? https://t.co/Xh5T8AqDDb Tuloksia odotamme mielenkiinnolla loppusyksystä! @helsinkiuni #helsinkiuni @INAR_fin @IlmaTiede @Ilmastopaneeli1 @kmerkkila @vesala2 @yletiede @yliopistolehti
Paula Eerola
@PaEerola
Kansleri @KaarleHameri muistelee alkuaikojaan ilmakehätutkimuksen parissa @INAR_fin @helsinkiuni @KumpulaScience #ClimateFestival #Tiedekulma
Hannamaija Helander
@HmHelander
Yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARin ilmastofestivaali ja avajaiset käynnissä parhaillaan #Tiedekulma ssa Helsingin yliopisto https://t.co/lnHL2TNy58
University of Helsinki
@helsinkiuni
Suomalainen Markku-liitto on valinnut Vuoden Markuksi @helsinkiuni neurologian dosentti Markku T. Hyypän. Onnittelut Markulle! Monet muutkin Markut tekevät tärkeää tutkimusta. Esimerkiksi @MarkkuKulmala1 johtaa maailmanluokan ilmakehätieteen huippuyksikköä. #WeAreHelsinkiUni
University of Helsinki
Pohjoisten soiden valtalaji, rahkasammal, tarjoaa asuinympäristön metaania hapettaville bakteereille, metanotrofeille. Metanotrofit suodattavat osan metaanista ja rajoittavat sen vapautumista ilmakehään. Samalla metaanin hapetuksessa syntyvä hiilidioksidi siirtyy rahkasammalen käyttöön.
University of Helsinki
@helsinkiuni
Pohjoisten soiden yleisin kasvi, rahkasammal, on oleellinen metaanipäästöjen torjunnalle. Rahkasammal tarjoaa asuinympäristön bakteereille, jotka suodattavat osan metaanista ja rajoittavat sen vapautumista ilmakehään. #HelsinkiSustainability https://t.co/bHYab7tRCz
Tiedekulma
@tiedekulma
Marttiina Rantala: Järvet jotka kokevat muutoksia hiilenkierrossa saattavat alkaa vapauttaa hiiltä ilmakehään. Sitä kautta ne vaikuttavat globaaliin ilmastosysteemiin, ja meihin kaikkiin. #tiedekulma #hopeforglobe
University of Helsinki
@helsinkiuni
Akatemiaprofessori @MarkkuKulmala1 on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Kulmalan tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista, mikä luo mahdollisuuksia muutoksen hillitsemiseen https://t.co/Cex5tLAnEn
University of Helsinki
Ram Orenin nelivuotinen Erkko-vierailijaprofessuuri sijoittuu Ilmakehätutkimuksen huippuyksikön metsätieteiden tutkimusryhmään. Helsingissä Oren tutkii puiden juuriston rakennetta ja toimintaa ja selvittää, miten metsien tuotos, hiilen ja energian kierto ja veden saatavuus liittyvät toisiinsa. Oren on yksi kolmesta uudesta Erkko Visiting Professor -ohjelman huippuvierailijasta. Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa kansainvälisten huippuprofessorien vierailuohjelmaa kolmella miljoonalla eurolla. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/johtava-kokeellinen-ilmastotutkija-ram-oren-vierailijaprofessoriksi
Helsinki University
@helsinkiuni
ERC-rahoitus 2,5 milj. € @MarkkuKulmala1 ilmakehän hiukkasten synnyn ja kasvun tutkimukseen. https://t.co/I06aAzR9mV #erc10yrs